6. tammikuuta 2014

Parantavaa lepoa

Lepäämisen taito on arvokas asia. Eikä suinkaan itsestään selvä. Viime aikoina olen opetellut uudestaan oman itsen kuuntelua, omien voimavarojen mukaan elämistä. Tunsin oloni rasittuneeksi tonttutoimien loppuessa. Töitä on riittänyt paremmin kuin aiempina vuosina. Pienoinen ristiriitatilanne nousi yhä uudestaan mieleen, karheuttaen pahan mielen pintaan. Väsymys painoi mieltä. Yleensä niin hyvin voiva kasvojen iho alkoi kukkia.

Siinä ei auttanut enää pelkkä "hiihtoterapia". Kokovartalohieronta, hyväksyvä kosketus koko keholle auttoi rentoutumaan. Sen jälkeen olenkin nukkunut paremmin, monien makoisten päiväunien kera. Lepo - mikä lääke!

Matkustin mielikuvissani miellyttäviin muistoihin. Kävelin mielessäni Fuerteventuran autioilla hiekkadyyneillä avojaloin auringon lämmittäessä paljasta ihoa. Siitä on monta vuotta, mutta tunnemuisto on ja pysyy. Palasin mielessäni siihen tunteeseen, kun kapusin Paraksen tai Haltin huipulle. Voittajan fiilis!

Kävin toki hiihtämässäkin, upeasti huolletuilla suksillani, mutta vain maltillisia lenkkejä. Ajatus karkasi välillä, mutta sitten kiinnitin huomioni luontoon, lumeen, hengitykseen, kehoon. Elämä on kadottamista ja löytämistä.

Tänään hiihdin Navettagallerian latukahvilaan. Siellä on ainutlaatuinen tunnelma. Itse leivottua ja käsintehtyä. Salaperäinen tunnelma nukkeineen ja tarinoineen maahisista ja metsänväestä. Katsottuani päivän leipomukset tokaisin: "Sorrun suklaakakkuun." Sitten korjasin: "Kuulostaapa negatiiviselta sortua johonkin. Sittenkin aion nauttia suklaakakkupalasta kahvin kanssa!" Maistui hyvältä. Vanha nojatuoli kirjahyllyn vieressä näytti niin houkuttelevalta. Olin ainoa asiakas. Uppouduin nojatuolin syliin, vedin lämpimän viltin korviin asti ja annoin Mari Boinen saamelaismusiikin viedä. Selailin ihastuksissani kirjahyllystä löytämääni lasten kuvakirjaa. Putosin ihanaan rentoutumisen ja mielihyvän kehrään.

4 kommenttia:

  1. Nautiskelun taito on tärkeä asia. Sen merkitystä ei kannata aliarvioida eikä taitoa päästää ruostumaan. Suklaakakku, mukava tuoli, lämmin peitto ja miellyttävä musiikki kuulostaa täydellisyyttä hipovalta paketilta :)

    VastaaPoista
  2. Niinpä. Joskus sitä vain kaipaa hemmottelua. Ja sitten taas jaksaa!

    VastaaPoista
  3. Hienoa Riitta! se on valinta, uupumuksenkin hetkellä. että miten suhtautuu asioihin ja millä asenteella. antaa itselleen lupa olla väsynyt ja pieni. Nautiskella suklaakakusta. eteen osuvasta nojatuolista ja lämpimästä viltistä. Sinulle kaikkea hyvää onnellista ja kaunista, valoa, iloa ja rakkautta alkaneeseen vuoteen! Aamu valkenee sanattoman kauniisti täällä pallaksella..
    -esteri

    VastaaPoista
  4. Hei Esteri! Kiitos kauniista toivotuksistasi. Täällä Äkäslompolossakin on huikea aamutaivas, vaaleanpunaista ja -sinistä. Ilma on kirpeän raikas. Kaikkea hyvää vuoteesi Esteri!

    VastaaPoista