29. syyskuuta 2014

Patikointia Rovaniemen lähistöllä, Pohtimolammilta Mäntyvaaraan

Päästäkseni lähtöpaikalle hyppäsin Rovaniemeltä Pelloon menevään bussiin. Jäin pois Pellontiellä, Sinetästä Pellontietä noin 7,3 km. Vasemmalle kääntyvä tie kohdalla on Sinettäharjuntie ja sieltä löytyy reittiopasteet kohti Mäntyvaaraa. Matkalla pääsee tulistelemaan vaikka kolmella laavulla, Kulkkusenvaaralla, Pissinperällä sekä Mellavaaran laavulla. Nuo nimet nostavat hymyn huulille.
Suurimman osan matkasta sain patikoida helpossa maastossa mäntykankaalla. Käännöksissä saa olla tarkkana varsinkin etelään päin kulkiessa, ettei käy niin kuin minulle. Lampsin suoraan leveää polkua, kun olisikin pitänyt kääntyä oikealle kaidalle polulle. Harhauduin - ja palasin kahdesti.
Kulkkusenvaaran laavu sijaitsee kauniilla paikalla Sinettäjärven rannalla. Kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka laavulla vierailu hieman pidentääkin matkaa.
Uusia pitkospuita on rakennettu runsaasti. Sahanpurut olivat vielä todisteena työmiesten ahkeroinnista.
Lirisevää vettä ja mehevää sammalta polun varrella.
Laajojen soiden ylitse pääsi kuivin jaloin vasta uusittuja pitkospuita pitkin. Pistin pitkäkseni levikkeellä.
Ruskan värit ja auringonpaiste antoivat energiaa kulkijalle.
Loppumatkasta kulkija pääsee ihmettelemään haljennutta kiveä.
Oranssipäisillä kepeillä merkitty reitti päättyy Mäntyvaaraan kuntovihkojen kohdalle. Jatkoin siitä kävelyä vielä kotiin, jolloin päivän patikointimatkaksi tuli noin 30 km. Upea päivä takana. Ei kiirettä minnekään, makkaranpaistoa kahdesti, läsnäoloa luonnossa. Pääsin kokeilemaan rajojani, 30 km on pitkä matka.

9 kommenttia:

  1. Moikka, vallan pitkän matkan kävelit, kun aloin lukea, niin luulin että yövyit jollakin laavulla, sulla kova kunto! Oletkos uusia retkiä tehnyt? Hiihtämään ei kai ole vielä päässyt? Siellä kai ollut jo hieman kylmempää? Täälläkin oli aamulla muutamia asteita pakkasta, tuntui kovin kylmältä, keväällä muutama aste ei tunnu missään, mutta nyt vielä tuntuu...
    Mulla lähinnä töitä ja haravoimista, ehkä muutaman viikon päästä tas ehtii jotain muutakin, saas nähdä. Tää syksy on aina vähän ankeaa, mutta värit ovat kauniita ja pimeiden iltojen kynttilänvalo! :)

    VastaaPoista
  2. Moi!
    Kävelin saman reitin, 30 km jo uudestaankin. Ja kiinnostaisi vieläkin kävellä. Haluan totuttaa kehon pitkiin matkoihin, kun mitään vaivaa ei ole ilmennyt. Toivon, että pystyisin ensi kesänä kävelemään Kilpikseltä Abiskoon. Ja toinen haave vaikka vuoden kuluttua on kävellä Camino de Santiagoa Espanjassa. Sillä minä opiskelen espanjaa kansalaisopistossa... Pitkien matkojen kävelyssä asenteena on "kun olet matkalla, olet perillä". Silloin on mukava kävellä, eikä ole kiirettä päästä pois.
    Hiihtämään en ole vielä päässyt, mutta se koittaa aikanaan. Nyt olen käymässä etelässä, Helsingissä ja Turussa. Nautin väreistä, tuttujen tapaamisesta, suppiksien keräämisestä, Kaisaniemen kasvihuoneista jättilumpeineen, Munchin taidenäyttelystä, Seurasaaresta, Fiskarsin alueesta, kylmässä vedessä uinnista jne. Tämä on ollut kelpo syysloma!
    Kylmä ilma vaatii totuttelua ja riittävästi vaatetta. Mutta kuivat ilmat ovat myös mahtavia ulkoiluilmoja. Hyvää syksyä!

    VastaaPoista
  3. Huomenta!
    Vieläkös olet täällä etelän "lämmössä"?
    Sultahan alkaa jo käydä rutiinilla noiden pitkien matkojen kulkeminen, kun jo kaksi kertaa olet tuonkin matkan kävellyt, vaiko jo kolmekin, jos pohjoiseen olet jo palannut :)
    Katselin jokunen vuosi sitten sarjaa, jossa suomalainen ryhmä käveli läpi Santiago de Compostelan, ihan kivan oloista matkantekoa ja edullisia yömajayöpymisiä.
    Puhuimme joskus kotona tuosta Kilpisjärvi - Abisko välistä, olisi kiva joskus kulkea läpi tuollainen pidempi reitti. Tosin siinä on omat hankaluutensa auton siirron suhteen. Muistaakseni luin muutama vuosi sitten jonkin kertomuksen tai esittelyn Abisko - Kilppari reitistä täältä netistä. Siinä mainittiin muutamista isoista jokien ylityksistä ja silloista, jotka tulva vie usein mennessään, pääseeköhän yli jos siltaa ei ole, pitääkö kääntyä takaisin? Nyt tulee mieleen menneen kesän Poroenon ylitys ja sen voimakas virta ja melko syvä vesi. Onko sulla tuttuja, jotka ovat kulkeneet tuon reitin läpi, onko ollut vaikeita ylityksiä? Aiotko yöpyä tuvissa teltan ohella, noin pitkällä reitillä pitää kai pakosta olla teltta mukana, jo turvallisuudenkin takia, jos tulee oikein huono sää tai sattuu matkalla jotain? Jos ei tuolle reitille, niin ainakin Abiskoon olisi mukava joskus mennä...

    VastaaPoista
  4. Abiskoon kävelyn käytännön järjestelyt ovat vielä ihan vaiheessa. En tunne reittiä sen kummemmin vielä ... Lähden mieluiten jonkun kanssa, jos vain lähtijä löytyy. Ja ihanne olisi, että se toinen kantaisi telttaa ja minä voisin vastata ruokapuolesta. Yksin retkeillessä jätän yleensä teltan pois painon takia.
    Matkustaminen onnistuu bussilla niin Kilpparille kuin Abiskoonkin. Aikoinaan yövyin Haaparannalla useinkin bussin vaihtoa Ruotsiin odotellessa.
    Täällä Rovaniemellä olen jatkanut kävelyharjoituksia. Ja innostunut uudestaan geokätköilystä kännykkään hankitun ohjelman myötä.

    VastaaPoista
  5. Moikka,
    jokos olet Ylläksellä? Kentien jo hiihtämässä?
    Täällä etelässä oli viime viikolla hetken maa valkea, räntää satoi koko päivän. Nyt taas normaalia harmaata, sadetta...

    VastaaPoista
  6. Moi!
    Olen vielä kotona, mutta marraskuun lopulla siirryn Ylläkselle. Rovaniemellä on mustaa, välillä lumi vierailee ja sitten taas pakenee. Kävin pienellä retkellä Pyhä-Luoston -seudulla ja ihastuin näkemääni. Sinne tahdon uudestaan ajan kanssa. Nyt vietän rauhallista levontäyteistä aikaa ennen jouluhulinoita.

    VastaaPoista
  7. Hei! Kiinnostaisi käydä patikoimassa tämä lähireitti, mutta mietin miten on juomaveden laita. Onkohan matkan varrella juomakelpoista lähdettä/puroa, vai täytyykö vedet varata mukaan kotoa?

    VastaaPoista