Hyvät lukijani, nyt olen haudutellut asioita riittävästi ja koen löytäneeni uutta kirjoitettavaa. Kerron ensin vähän taustatietoa. Blogiahan voi kommentoida vapaasti ja olenkin saanut paljon kannustavaa palautetta. Olen siitä hyvin kiitollinen. Ja osoittaahan se, että lukijoita on riittänyt.
Herkkänä ihmisenä juutuin yhden ihmisen sitkeään häirikkö kommentointiin. Ala-arvoiseen ja toimintaani mitätöivään. En tunnistanut mielipiteistä itseäni. Näitä kommentteja en ole julkaissut muiden luettavaksi, enkä julkaise. Silti tämä lamautti minua, kirjoitusinto sammui. Ymmärsin järjellä, että tällainen mitätöinti kertoo kirjoittajansa pahasta olosta.
Nyt olen kasvanut tämän yli. Kaikkien ei tarvitse pitää minusta tai toiminnastani. Ehei, kukin löytäköön itse onnensa. Ei ole kuitenkaan oikeutettua mitätöidä toista, mutta silti sitä tapahtuu paljon. Nimettömänä huutelija kokee olevansa turvassa. Pahaa oloaan syytää ympäriinsä. Se siitä, antaa olla.
Jatkan kirjoittelua uusien tuulien puhallellessa. Aloitin näin "kypsässä iässä" matkailualan opinnot Ammattiopisto Lappiassa. Jotkut naureskelevat hyväntahtoisesti valinnalleni, ja ehkä itselläkin on pientä pilkettä silmäkulmassa. On ihanaa opiskella aikuisena toisten aikuisten kanssa. Opiskelu on muuttunut paljon. Suurin osa opiskelukavereistani ei välttämättä käy koululla koskaan, vaan istumme teariaopinnot kotisohvalla netin kautta. Siinä syntyy hyviä keskusteluita. Yhteistyö työelämän kanssa on isossa roolissa. Työharjoittelun tai palkallisen oppisopimuksen kautta voi livahtaa haluamiinsa työpaikkoihin katsomaan sopisiko se paikka itselle tulevaisuudessa. Samalla voi näyttää kyntensä.
Ehkä hauskinta opiskelussa ovat olleet yhteiset retket ja erilaisiin tapahtumiin osallistuminen. Opintoretki Kilpisjärven kautta Tromssaan ja siellä erityisesti omalla laivalla kalastusretkelle pääseminen oli huippua. Muutenhan nämä paikat, Kilpisjärvi ja Tromssa, ovat minulle varsin tuttuja. Helsingin Matkamessuilla yhden osaston esittelijänä oli myös upea kokemus. Samoin Lapin Matkailuparlamentin järjestelyihin mukaanpääsy Oloksella opetti paljon. Ja mikä parasta: minulla on käynyt onni saada ohjaavaksi opettajaksi Sirpa, jolla on lahja kannustaa, tukea ja kohottaa. Saan edetä opinnoissa omannäköisellä tavalla.
Moikka Riitta!
VastaaPoistaJippii ja vau, sä oot kirjoittanut uutta tekstiä, pitkästä aikaa!!!!! :)
Ootkos vapaalla vai töissä?
Kävin ensin pitkän aikaa säännöllisesti katsomassa, että onkos Riitta kirjoittanut, pikku hiljaa harvensin käyntejä.
Taisi olla reilu viikko sitten, kun taas avasin sun blogin ja taisin sanoa, että "oho, täällähän on uusi kansikuva ja paljon uutta kirjoitusta ja upeita kuvia", en silloin ehtinyt lukea. Pari päivää sitten luin kaikessa rauhassa. Mukavaa taas lukea sun kuulumisia. Ikävää että polvi vaivaa ja rajoittaa harrastus- ja työ toimintaa, onneksi olet löytänyt uuden tavan toimia ja nauttia kaikesta luonnon kauneudesta. On se luonto vain niin upea ja rauhoittava, etenkin lapissa, pakkohan sinne on päästä :)
Ootkos ehtinyt käymään Kilpparilla? En nyt muista, että kerroinko jo, että me oltiin keväällä. Ensin reilu viikko maastossa. Yövyttiin tällä kertaa pari yötä Retkeilykeskuksen pikkumökissä (hotellilla ei ollut huoneistoissa tilaa). Käytiin myös "pyykillä", kun siellä oli 80-vuotisjuhlat.
Mukavaa joulun odotusta!
Hei Sari!
PoistaKävin Kilpisjärvellä äskettäin, ja onhan siellä kaunista. Tänään katselin Yle Areenasta Kilpisjärvellä kuvattua elokuvaa Linnan juhlat. Harmaana päivänä toipilaana sitä oli lohduttavaa katsella sohvalla köllötellen. Hyvää joulua