24. kesäkuuta 2014

Kuvia Kautokeinon retkeltä





 
Kautokeinossa hopeapaja Juhls teki suuren vaikutuksen kokonaistaideteoksena, johon jokainen yksityiskohta sopii kuin valettu. Kattojen muotoon idea on tullut lumikinoksesta. Paikka on ylistyslaulu luonnonkauneudellelle. Rakennus on laajentunut eri vuosikymmenillä.
 
 
 
 
Paikan päällä hopeasepät tekevät hopeakoruja. Innoitus niihin tulee lähiluonnosta, samoin kuin somistustarvikkeet. Koruja saa kokeilla vapaasti.

Ihastuin hopeapajan yksilöllisiin valaisimiin. Tässä kahvion muotoilua ja värimaailmaa.

Shakkipöydän valaisin.
:


Lämmintä hehkua valaisimessa.


Altassa kävin ihmettelemässä kalliomaalauksia Unescon maailmanperintökohteessa. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!










Kautokeinossa saamelaisuus näkyy myös katukuvassa. Tässä paikallinen ikäihminen aivan tavallisena arkipäivänä menossa asioille hameen helmat heiluen.


5 kommenttia:

  1. Moikka,
    mitä kuuluu?
    Kuukauden päivät (tai illat ja yöt lähinnä, minkä töiltä pystyi) ovat menneet jaliksen MM-kisoja seuratessa, hyvin meni, monivuotinen suosikki voitti :))
    Muutama päivä olisi vielä töitä ja sitten pohjoinen kutsuu. Kilpparille taas menossa, saas nähdä onko vielä tuntureilla paljon lunta näkyvissä.
    Oletkos retkeillyt?

    VastaaPoista
  2. Hei Sari!
    Olen pitänyt vapaata retkeilystä, sen sijaan olen käynyt ryhmäliikuntatunneilla ahkerasti. Mutta nyt olen lähdössä retkeilemään kolmen hengen porukalle Kilpisjärven maisemiin. Ei Haltin suuntaan tällä kertaa vaan Paraksen ja Pältsan huiputtaminen mielessä. Olen innoissani retkestä, johon kuuluu paljon tuttua hyväksi havaittua ja lisäksi jotakin uutta. Toivon näkeväni omin silmin Pältsan päällä olevan "lentokentän" ja toinen uusi reitti on kävellä Norjan rajan läheltä maantieltä suoraan Goldahyttanille. Mihin päin sinä suuntaat? Lumilaikkuja näyttää tuntureilla olevan edelleen näkemieni facebook-päivitysten mukaan. Toivottavasti sääskistä ei ole kiusaa.

    VastaaPoista
  3. Moikka,
    suunnitelmissa olisi lähteä Tierbmesjärven suuntaan, sieltä sitten samaa reittiä kuin viime keväänä Poroenon suuntaan, kohti Haltin maisemia ja Urtaslaakson kautta Meekon suuntaan, josta varmaankin reittiä pitkin pois. Saas nähdä, kuinka paljoen vielä on vettä, miten siis jokien ylitys onnistuu. Luvannut aika lämmintä, varmaankin myös paljon ötököitä...
    Samoja kuvia ehkä osittain katseltu, luin myös vaellussivuilta, että juhannuksen jälkeen ei päässyt Haltille, kun oli vielä reilu puoli metriä upottavaa lunta. Nyt ilmeisesti jo aika pitkälti sulanut. Viikon päästä sitten niillä seuduilla itse, omin silmin toteamassa.
    Hyvää Suomi-Norja-Ruotsi retkeä Sinulle!

    VastaaPoista
  4. Meillä oli hieno reissu, vaikka kuumuus ja sääsket vaivasivat. Vettä oli aika vähän joissa. Mitenköhän Haltin suunnalla? Kerrothan reissustasi!

    VastaaPoista
  5. Moikka,
    nyt on loma vietetty ja paluu arkeen alkanut, vielä kangertelee, mutta eiköhän tämä taas tästä...
    Reitti: Luontotalo - Paihkasjärvi - Kaitsajoki - Oddajoki - Toskaljärvi - Kovdajoki - Kovdoskaisi (käynti huipulla) - Pierfejohka - Tuollehuhput - Luontotalo. En ole ihan varma noista kirjoitusasuista, mutta lonkalta heitin nimet.
    Matka meni hyvin, tosin oli aivan liian kuuma vaeltamiseen, retkeily pienin siirtyminen olisi ollut parempi, mutta kun vaeltamaan oli menty, niin sen mukaan etenimme. Tosin helpotimme matkaa ja lisäsimme välille tuon Oddajoen yöpymisen, Haltin huiputuksen jätimme taas väliin, onhan siellä jo aika monta kertaa tullut käytyä.
    Sadetta vain yksi pieni ripsu, toisena päivänä. Itikoita paikka paikoin vallan mahdottomasti. Aika paljon vettä joissa, Reikämaan kahlaamo aika haasteellinen, mutta yli pääsimme. Ruokatavaroiden säilytys hankalaa, juustot ja suolamakkarat valuttivat rasvaa. Enpä olisi uskonut moista kuumuutta Käsivarressa voivan edes olla. Vedessä tuli puljattua paljon, sen verran lämmintä oli.
    Upeat maisemat ja poutainen sää, ihanaa!!!

    VastaaPoista