29. syyskuuta 2014

Patikointia Rovaniemen lähistöllä, Pohtimolammilta Mäntyvaaraan

Päästäkseni lähtöpaikalle hyppäsin Rovaniemeltä Pelloon menevään bussiin. Jäin pois Pellontiellä, Sinetästä Pellontietä noin 7,3 km. Vasemmalle kääntyvä tie kohdalla on Sinettäharjuntie ja sieltä löytyy reittiopasteet kohti Mäntyvaaraa. Matkalla pääsee tulistelemaan vaikka kolmella laavulla, Kulkkusenvaaralla, Pissinperällä sekä Mellavaaran laavulla. Nuo nimet nostavat hymyn huulille.
Suurimman osan matkasta sain patikoida helpossa maastossa mäntykankaalla. Käännöksissä saa olla tarkkana varsinkin etelään päin kulkiessa, ettei käy niin kuin minulle. Lampsin suoraan leveää polkua, kun olisikin pitänyt kääntyä oikealle kaidalle polulle. Harhauduin - ja palasin kahdesti.
Kulkkusenvaaran laavu sijaitsee kauniilla paikalla Sinettäjärven rannalla. Kannattaa ehdottomasti poiketa, vaikka laavulla vierailu hieman pidentääkin matkaa.
Uusia pitkospuita on rakennettu runsaasti. Sahanpurut olivat vielä todisteena työmiesten ahkeroinnista.
Lirisevää vettä ja mehevää sammalta polun varrella.
Laajojen soiden ylitse pääsi kuivin jaloin vasta uusittuja pitkospuita pitkin. Pistin pitkäkseni levikkeellä.
Ruskan värit ja auringonpaiste antoivat energiaa kulkijalle.
Loppumatkasta kulkija pääsee ihmettelemään haljennutta kiveä.
Oranssipäisillä kepeillä merkitty reitti päättyy Mäntyvaaraan kuntovihkojen kohdalle. Jatkoin siitä kävelyä vielä kotiin, jolloin päivän patikointimatkaksi tuli noin 30 km. Upea päivä takana. Ei kiirettä minnekään, makkaranpaistoa kahdesti, läsnäoloa luonnossa. Pääsin kokeilemaan rajojani, 30 km on pitkä matka.

6. syyskuuta 2014

Kilpisjärvellä räiskyy ruska

Maaruska on kirkastunut ja syventynyt tällä viikolla päivä päivältä. Loppuviikosta tunturissa kulkiessa on ollut vaikea sanoa, onko punaista vai vihreää väriä enemmän. Kuinka löytäisin sanoja kuvaamaan tätä vuosikausiin parasta värinäytelmää? Kuvat puhukoot puolestaan.

Mallan luonnonpuistossa.

Kitsiputoukselta valuu niukasti vettä kuivan kesän jäljiltä.

Saanaa kohti Mallalta.

Istahdin kivelle kaarnikkaa eli variksenmarjaa kourassa.

Väriterapiaa!

Korkea Jehkaksen huipulla ollut kämppä on poltettu. Seinän vierustalla moni retkeilijä on syönyt vuosien varrella eväitään tuulen suojassa.

Saanaa kohti Jehkaksen suunnasta.

Saanan nokan alla liekehtii.