24. heinäkuuta 2015

Kökarin vanhalla kirkkopolulla hyvien ystävien seurassa

Minulla on ollut hieno kesä, puhutaan nyt tämän kesän säistä sitten mitä tahansa. Kökar on lumonnut minut ja saanut aika monta tuttavaani tai ystävääni piipahtamaan - tai viipymään pitempäänkin saarella. Se lämmittää mieltäni, ja sydäntäni. Samalla olen alkanut oivaltaa kuinka arvokas asia ystävyys on elämässä. En olekaan yksin täällä. Lisäksi asiakkaiden kanssa on syntynyt mukavia keskusteluita, yksi rouva totesi eilen sivulauseessa: "kun sinä nyt selvästi olet kaksikielinen...". Se oli hyvä palaute ruotsin kielen taidostani ihmiselle, joka on kuullut ensimmäisen kerran ruotsia vasta peruskoulun yläasteella. Mitenkähän saisin englannin taitoni samalle tasolle?

Halusin viedä ystäviäni patikoimaan Kökarissa vanhaa kirkkopolkua pitkin. Polku kulkee vaihtelevassa maastossa rehevistä tervalepiköistä karuille kallioille.
Rauhassa kulkevien ystävien seurassa saattaa huomata asioita, jotka muuten vilahtaisivat ohi. Tämä kohta luonnossa puhutteli vihreän eri sävyjen ja korkeuksien rytmityksellä. Maata lamoava kataja on intensiivisen vihreää ja elinvoimaista.

Tuulisena päivänä kuohuvan meren kohtaaminen pysäyttää. Niin paljon energiaa minun ulkopuolellani... 
















Tuulen suojassa on suloista, aivan erilaista kuin hetki sitten.
Keltaisena loistava jäkälä antaa väriä kallioille.









Tuntuu ihmeelliseltä, kun paljaiden kallioiden välistä yht´äkkiä putkahtaa esiin mitä kauneimpia kasveja. Seuraavan kuvan kasvi on valeriana eli virmajuuri ja sen alapuolella rantakaaali.
Kuvat: Tiina Keinonen ja Riitta Karhusilta

4 kommenttia:

  1. Hienoa Riitta, Juuri näin! On viisasta ottaa kesä vastaan ja elää sitä olipa seurana aurinko tai sae. On ollut kiva lukia saaristolaiskesästäsi,
    nähä kuvia silokallioista ja merestä! Ihana ko sie saat olla sielä :)
    <3 esteri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Esteri!
      Kiva kun elät tätä saaristokesää kanssani, hengessä mukana. Hyvää kesän jatkoa!

      Poista
    2. Oj, förtjusande Kökar och Riitta, tusen tack för Ålands pannkaka och vänlig service!

      Kaksi vuorokautta sain olla saarella ja veneillä kelpo kesäsäässä Källskärin kannua silittämään. Nivelrikkoiset polveni olivat kovilla kivikoissa, mutta kompastumatta selvisin.

      Mummopyörällä polkaisin kevyesti Sandvikiin uimaan läpinäkyvän kirkkaaseen ja raikkaaseen veteen. Kukkivat pientareet ja maata viistävät katajat jäivät talteen silmäluomien taa.

      Tämä oli toinen kerta Kökarilla. Uudet tuulet puhalsivat saarella: toimiva kauppa, leipomo ja kahvila, postissa hymyilevä postinhoitaja ja taustalla duurivalssi. Brudhällin huoneesta sain katsella panoramaa, johon kuului merta, silta ja kallioita. - Jag klarade med min gamla skolsvenska, inte med tvångssvenska!

      Aplagårdenin Punschsylt saa minut lupaamaan itselleni: ensi kesänä uudelleen. Tänään istutan Kökarin neilikan kukkamaahani. - Helena

      Poista
    3. Kiitos käynnistä Helena! Ja ensi kesänä sitten uudestaan, förstås det! Kökar lumoaa vierailijansa, så är det! Mukavaa loppukesää!

      Poista