31. lokakuuta 2013

Kommentointiin teknisiä vinkkejä

Kommenttien laitto tähän uuteen blogiin tapahtuu teknisesti vähän eri tavalla kuin vanhassa. Koetan tähän luoda ohjeen, jolla kovapäisempikin netinkäyttäjä onnistuu!

1. Klikkaa kohtaa Ei kommentteja (tai 2 kommenttia)
2. Kohtaan Lisää kommenttisi... kirjoittelet sitten tietenkin sen, mitä haluat ilmaista.
3. Mene kohtaan Kommentti nimellä ja avaa Valitse profiili. Valitse kohta Nimi/URL-osoite. Riittää, että kirjoitat sen nimen, jonka haluat näkyvän kaikille. Jatka.
4. Halutessasi voit esikatsella kirjoitustasi ja muokata vielä tekstiä. Siirry kohtaan Julkaise.
5. Nyt olet tehnyt voitavasi, kun ruutuun ilmestyy teksti: "Kommentti näytetään hyväksynnän jälkeen". Ja minähän hyväksyn kaikki asialliset kommentit ja olen niistä kiitollinen.

6 kommenttia:

  1. Kokeillaanpas. Ohjeethan kyllä yleensä luetaan vasta äärimmäisessä hädässä, ja silloinkin väärin... Vaan jospa onnistuisi nyt.

    VastaaPoista
  2. Voinko tästä päätellä, että ohje toimii :)

    VastaaPoista
  3. Hei Riitta!

    Hienoa, että jatkat blogiin kirjoittamista! On niin mukava lukea sinun retkistä ja kokemuksista, kun olet luonnossa ja sen armoilla. Suunnittelit retkeileväsi kotikulmillasi Rovaniemen lähiympäristössä, niin heti tuli mieleeni lapsuudesta Auttiköngäs. En tiedä oletko jo siellä käynyt? Mieleeni on vain jäänyt se paikka pikkutyttönä, kun olin äitini kanssa siellä ruskaretkellä. Hyvä kohde päiväretkeilyyn ja miksi ei yön yli retkeenkin. Tosin Rovaniemeltä on sinne matkaa noin. 80km. Siitä on 50 vuotta aikaa, kun olen siellä käynyt ja haaveena on toteuttaa retki sinne uudestaan. Putous tuntui pikkutytöstä aika mahtavalta. Saapa nähdä kokeeko sen aikusena pieneksi puroksi, se jää nähtäväksi.
    Täällä etelässä sienikausi jatkuu parhaimmillaan. Eilen lähdettiin ihanassa auringon paisteessa Sipoonkorpeen, keräämään suppilovahveroita - ja kas kummaa kun päästiin sinullekkin jo tutuiksi tulleisiin paikkoihin, niin taivas musteni ja vettä alkoi satamaan. Näkyväisyys katosi saman tien, joten aloin laulaa näin joulun alla "soihdut sammuu...:-), eihän niitä suppiksia sinne voinut jättää, silmälasit päähän ja koppa täyteen. En muista oltaisiinko milloinkaan oltu marraskuussa sienimetsässä. Lähes kymmenen astetta lämmintä niin kyllä niitä sateen ansiosta vielä kerätään muutaman kerran.
    Odottelen jo kovasti sinun ensilumen kokemuksia, tälle kaudelle. Toivotaan, että sinne Roihin tulisi edes lunta. Täällä jatketaan vielä suppiksien keräämistä.
    Mukavaa joulun odotusta ja antoisia retkiä lähiympäristöön, lapsuuden maisemiini.

    Uuvana

    VastaaPoista
  4. Ans kattoo, onnistunko, ihmettelee Helena Naantalista.

    VastaaPoista
  5. Riitta, Riitta, reipas joulutonttu! Millä reiteillä yleensä ovat Äkäslompolon ja Ylläsjärven ensi lumen ladut? Tottakai talvi määrää latujen pituuden ja vaihtelevuuden.

    VastaaPoista
  6. Helena: Ihanaa kuulla sinusta. Olen välillä ajatellut, että luetkohan vielä juttujani.
    Jaa, ne ensilumenladut Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä... Taitavat näkyä netissä, josta voi seurata myös milloin latukone on ajanut! Aivan mahtava systeemi (yllas.fi kautta löytyy). Äkäslompolon puoli on minulle tutumpi, siellä ainakin ns. lämpölatu ylhäällä on hyvinkin varhain auki. Kirjoittelenpa blogiin lisää sitten kun siirryn Ylläkselle ja näen tilanteen.
    Uuvana : sinun kommenttisi on nyt kahdessa paikassa. Vastasin siihen toiseen.

    VastaaPoista