5. huhtikuuta 2014

Kilpisjärven ihmemaassa

Kuin olisi astunut toiseen maailmaan. Ja minä sentään muutin "vain" Ylläksen laduilta Kilpisjärven lumimassoihin. Etelä-Suomesta tullut asiakas kertoi äsken sinivuokkojen kukkivan kotiseudullaan. Kuinka uhmakkaalta ja valtavalta Saana näyttääkän, taas kerran yllätyin. Lumen määrä ryöpsähtää valloilleen vasta kymmenen kilometriä ennen Kilpisjärven kylää, Muotkatakan, Suomen maanteiden korkeimman kohdan jälkeen. Näkisitpä ne lumipenkat! Autot joutuvat hiipimään Kilpishallin pihasta tielle nähdäkseen tuleeko sieltä ketään.

Kilpisjärvellä valoisuus ja päivän kirkkaus ovat eri luokkaa kuin havupuualueella. Lumi on niin neitseellistä, valkoista, puhdasta, pehmeää... Aurinkolasit ovat aivan välttämättömät kapistukset. Jotenkin tämä suurtunturialue on niin moneen potenssiin aistimuksia verrattuna muihin Lapissa käymiini paikkoihin. En löydä oikeita sanoja kuvaamaan tunnetta, mutta kumminkin yritän. Tunturituuli, avarat maisemat, vapaus yhdistettynä nöyryyteen, nopeasti vaihtuva sää...

Voi jos ihmiset tietäisivät - tai paremminkin eläisivät kerran tämän kokemuksen! Erityisesti tänä keväänä. Tervehdin hetki sitten vakioasiakkaita ja muutamat heistä naureskelivat, että kun he tulivat kerran käymään täällä, sen jälkeen on ollut pakko palata aina uudestaan. Sille ei voi mitään.

Koivikossa lumi ylettyy paljon korkeammalle rungoissa kuin yleensä. Hanki kantaa sekä koivikossa että avotunturissa. Yritin eilen hiihtää Saanajärven päivätuvalle, mutta Saanajärvellä näkyvyys meni niin huonoksi, että en uskaltanut jatkaa matkaa. Oli niin valkoista, maassa ja ilmassa, etten nähnyt oikein mitään. Vähän samanlainen tunne kuin siristäisi silmiä niin, ettei enää näe juuri mitään. Vähän väliä vilkuilin vieressä olevaa Saanaa, että näkyykö se vielä. Käänsin sitten rohkeasti sukseni kohti Saanajärven kotaa tarkistaakseni paljonko siellä on lunta. Saako ovea auki? Saihan sen, kun tuuli oli tuivertanut kodan ympäriltä lumet pois.

Juttelin juuri paikallisen asukkaan kanssa. Hän kertoi olevansa kyllästynyt lumitöihin, urheilujuomaa on kulunut paljon tänä talvena. Viimeksi tänään hän huhki kotipihallaan neljä tuntia lumen kimpussa. Ja minä kun tulen tänne silmät loistaen tunturisukset tanassa valmiina retkiin, vähän eri näkökulmasta asioita katsomaan.

Lumivyöryjen kanssa on tänä keväänä oltava varovainen. Ainakin Mallan suunnalla lunta on jo vyörynnytkin alas ja varmasti monesta paikkaa kevään mittaan tulee vyörymään. Toivottavasti ihmiset osaavat olla varovaisempia kuin muina keväinä on tarvinnut olla.

Oppaana minun sydäntäni lämmittää tuttujen asiakkaiden tapaaminen. Suunnilleen kaikkien kanssa tervehdin halaamalla! Ehkä se kertoo tärkeimmän. Tervetuloa Kilpisjärven tarujen tuntureille niin vanhat kuin uudetkin kävijät. Nyt jos joskus!

10 kommenttia:

  1. Kyllä ihanasti osaat kuvailla, vaikka uskon ettei mikään kuvailu tee oikeutta tuon luonnon kauneudelle <3 Ihan tuntui, et kävin liitelemässä Kilpisjärven yllä! Ihanaa!
    T:Essi

    VastaaPoista
  2. Moi,

    Joko kaikki tutut paikat hiihdetty kerran läpi? Onko lumilippoja ja/tai vyöryjä näkynyt? Tullaan näillä näkymin su-aamuna, mie jään siitä heti koiran kanssa kämppään "parkkiin" odottamaan noutoja päiväretkille pilkille ;). Tervetuloa koputtelemaan!
    >krisse

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monessa paikassa on käyty, mutta vielä on hyviä retkikohteita katsastamattakin. Olosuhteet ovat ihanteelliset tänä keväänä. Lumilippoja on enemmän kuin ennen ja pieniä vyöryjälkiäkin on osunut silmiini useita.

      Poista
  3. Moikka Riitta!
    Eilen aamulla vielä siellä ja hieman ennen puoltayötä täällä. Matka oli pitkä ja väsyttävä ja paluu arkeen tuskastuttaa, olisipa vielä parin viikon takainen files, kun kaikki oli edessä...
    Tavaroiden selvimistä ja arkeen paluuta, ulkona harmaata ja vettä sataa. Kuulostaako ankealta? Jotain mukavaakin, aamulla pihalla oli hirveästi peipposia ja upea lintujen konsertti. Meillä sinivuokoissa vasta nuput.
    Kilpisjärvellä oli yhtä upeaa kuin aina, ne maisemat !!!!
    Vaikka siellä tuntui aika kylmältä, tuuli tuiversi, lumi tuiskusi ja välillä tuntui, ettei jaksa ja lumi takertui viimeisenä päivänä suksiin, niin silti nyt muistaa vain ne hyvät asiat ja upeat maisemat, aika kultaa muistot hyvin nopeasti.
    Miten vaikea onkaan kuvailla kenellekään sitä täydellistä valkoisuutta ympärillä, kun hanki on valkoinen ja lumisade peittää kaiken muun valkoiseksi, maaston muodot häviävät, silti on niin kirkasta, ettei ilman aurinkolaseja pärjäisi, miten sen voisi kuvailla, jos ei itse ole kokenut?
    Kävin äsken katsomassa kelikameraa, siellä aurinko paistaa.
    Nauti nyt munkin puolesta ja kirjoita paljon, niin voin olla hengessä mukana siellä tarujen tuntureilla. Missä kävitte tänään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpiksellä on ollut enimmäkseen loistavat kelit, mutta eilen hiihdettiin pienellä porukalla myrskysäässä lumisateessa. Kierrettiin Tsahkaljärvi koivikkoa myöten ja oltiin niin fiiliksissä, että käytiin vielä Temppelikurussa. Sitten väsytti. Tänään ollaan lähdössä Mallalle, muutaman minuutin kuluttua. Olisi paljon kirjoitettavaa, kun vain ehtisin. Hotellilla innostun aina juttelemaan asiakkaiden kanssa ja majapaikassa netti ei toimi.

      Poista
    2. Moikka!
      Kiitos tapaamisista!
      Heh... välillä unohdan, että töissähän sä siellä oot, päivät pitkiä, kun iltaohjelmaakin on retkien lisäksi siis.
      Ja enpä tietysti ajatellut, että et pysty kämpällä, takan loimussa kirjoittamaan. Voin uskoa, että hotellilla siihen ei oikein aikaa jää, harmi meidän lukijoiden kannalta siis.
      Itselle vain tuli epäusko, että taas sähläsin lähetyksen kanssa, kun susta ei mitään kuulunut.

      Poista
    3. Kiitos itsellesi tapaamisista. Ei se mitään, jos sinä unohdat minun olevan töissä, kun se minultakin pääsee unohtumaan. Ja silti - tai kenties sen vuoksi asiakaspalaute on ollut hyvää. Muistan yhden tilanteen, milloin tiedostin olevani töissä. Palattuamme pitkältä hiihtoretkeltä hotellille kuulin ensitöikseni, että parit sukset pitäisi voidella. Tänään ja eilen tunsin ylpeyttä ammattitaidostani, kun kuljettelin ihmisiä maastossa huonossa säässä. Näkyvyyttä oli varsin vähän, valkoista ja valkoista riitti.

      Poista
  4. Moikka!
    Tulikos mun viesti läpi?
    Mitä kuuluu hankien keskelle, ethän oo uponnut hankeen, heh..

    VastaaPoista
  5. Täällä ollaan, pää vielä toistaiseksi hangen yläpuolella :) Lunta tuli eilen lisää. Vaikeuksia päästä ja ehtiä nettiin...

    VastaaPoista