16. marraskuuta 2022

Vautsi vau valasretkellä

Miksi epäröin valasretkelle lähtöä? Tehtyäni lopulta päätöksen olin liekeissä niin valmistautuessani, safarin aikana kuin vielä seuraavanakin päivänä. Paitsi asiakkaan roolissa halusin nähdä myös ammatillisesti miten valassafari järjestetään ja kuinka oppaat siellä toimivat. Retken kestoksi oli ilmoitettu 7-9 tuntia. Varasin mukaan monipuoliset eväät varmuuden vuoksi vaikka tämän safarin kerrottiin olevan ns. all inclusive. Myöhemmin kiittelin itseäni omista ruoista. Sen verran vaatimattomat olivat tarjoilut firman puolesta: keksejä ja kahvia/teetä sekä pelkkä kasviskeittolautanen aivan loppumatkasta. 

Edellisenä iltana perehdyin eri valas- ja lintulajeihin englanniksi, jotta pysyisin hyvin kärryllä opastuksessa. Opas kertoi, että silliparvet ovat uineet viime aikoina Tromsasta pohjoiseen sijaitsevan Skjervöyn lähellä. Kukaan ei tiedä miten pitkään kalat seuralaisineen viipyvät alueella. Sillit houkuttelevat alueelle saalistajia: kalastaja-aluksia, nälkäisiä valaita ja meitä valaiden katselijoita. Laivamatka Tromsasta Skjervöyn seudulle kestää kolmisen tuntia. 

Jo matkan varrella näimme miekkavalaita uimassa pieninä parvina monessa kohtaa ja myöhemminkin tuon tuosta. Sain otettua miekkavalaiden sulavasta ja iloisen näköisestä polskuttelusta hienon videon, mutta valitettavasti en onnistunut lataamaan sitä blogiin. Nyt on tyydyttävä videosta ottamaani kuvakaappaukseen. Päätin retkellä keskittyä etupäässä aitoon kokemukseen jatkuvien kuvausyritysten sijaan. Laivan liukkaalla kannella keinuvassa liikkeessä pelkäsin myös kännykän luiskahtavan mereen. 

Mustavalkoiset delfiineihin kuuluvat miekkavalaat voivat painaa lähes10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituisia. Miekkavalaan korkea selkäevä näkyi selvästi ja niiden aaltomainen uinti näytti silmiini hyvin kauniilta ja sulavalta. Miekkavalas on luokiteltu maailman nopeimmaksi merinisäkkääksi. Ne pystyvät pyrähdyksissä uimaan lähes 50 km/h.

Opas varoitteli etukäteen ettei takuuta valaiden ilmestymisestä ole, mutta useimmiten safarilla nähdään ainakin yhtä valaslajia. Tällä retkellä onnistuimme näkemään "pienten" miekkavalaiden lisäksi kahta jättimäistä valaslajia: ryhävalaita ja harvinaisia sillivalaita. Ryhävalas painaa 25-48 tonnia ja pituus vaihtelee 12-18 metrin välillä. Sillivalaan paino vaihtelee 30-75 tonnin välillä ja pituus on 18-27 m. Tai siis näimme näiden valaiden hengityssuihkun ilmassa ja sitten valtavan pitkän selän vedenpinnan yläpuolella. Valitettavasti mainoskuvista tuttua näkymää valaan pyrstöstä emme onnistuneet todistamaan. Alla olevassa kuvassa ui sillivalas.

Ohjeissa neuvottiin pukeutumaan lämpimästi ja tunsin kyllä onnistuneeni säänmukaisessa pukeutumisessa marraskuisella Jäämerellä moneen kerrokseen villaa ja firman tarjoamaan haalariin kääriytyneenä. Näin tarkenin katsella valaita kannella tunnista toiseen.
Ihmettelin aluksi mitä ihmettä nuo pienet kumiveneet tekevät. Kyydissä istui sukellusasuihin pukeutuneita ihmisiä valmiina hyppäämään veteen heti kun valasparvi uisi vieressä. Nämä pienet veneet menivät rohkeasti aivan valasparvien uintilinjojen lähelle, laivat taas pysyivät vähän kauempana. Näytti suorastaan pelottavalta, kun ihmiset hyppäsivät veteen valtavien valaiden viereen. Ainakin sain perspektiiviä ihmisen ja valaslajien koosta. Olin lukenut netistä tapauksista, joissa miekkavalaat ovat aiheuttaneet eläintarhoissa hoitajiensa hukkumisia. Kysyin laivamme kapteenilta: "Voiko valaiden lähellä uiminen olla vaarallista?" Hän naurahti: "Miksi valas söisi kumimiehen, kun tarjolla on mielin määrin rasvaista silliä?" Jäin pohtimaan asiaa ja tunsin olevani turvassa valaita isommalla laivalla. Mutta toisaalta - voin vain kuvitella sitä jännityksen määrää, kun saa olla samassa vedessä vapaana uivien valaiden kanssa. Pidätin hengitystä, kun huomasin pienten kumimiesten uivan arviolta noin kymmenen metrin päässä valtavaa ryhävalasta. Tämä määrä jännitystä riitti minulle.

Useita valtavia kalastusaluksia liikkui samoilla vesillä. Muuten, opas ei varoitellut turhaan laivan kannen liukkaudesta ja kaikkien neljän raajan käyttämisestä. Käväisin keikkuvalla yläkannella vain kerran. Tulin sieltä alas pikavauhtia kuin liikettä tarkkaan harjoitelleena stuntnaisena. Jotenkin liu'uin yläkannella kohti portaita ja jatkoin siitä sujuvasti matkaani seitsemän teräsporrasta alas niin, että vain kantapäät koskettivat askelmien etureunaa ja kädet kevyesti luisuen kaiteella. Alastulo hallitusti ja säikähtäneiden ihmisten hämmästykseksi loihdin kasvoilleni iloisen hymyn. Lausuin huolettomasti: "I was quick!" Sitten luikahdin sisälle syömään Käck-karamellin. Oli hyvä päivä pitää karkkipäivä, kääk!
Laivan kapteeni pysähtyi kalastamaan poikansa kanssa nähdessään pienen kalastusveneen alueella. Se oli kuulema hyvä merkki. Heti siiman laskettua riittävän syvälle turska nappasi kiinni. Poika sai kelata tosissaan siimaa ennen kuin turska nousi vedestä.
Kun toisella yrityksellä ei heti tärpännyt, kalastus jäi sikseen. Ehkä kapteenilla oli muutakin tekemistä...
Valassafareita järjestetään marras-tammikuussa. Tromsassa eletään viimeisiä päiviä ennen kaamoksen alkamista. Nyt oli mitä parhain hetki ja sää lähteä meriretkelle. Kyllä maailma on kaunis! 

Ja noin ammatillisesti arvioiden, hmmm... opas kertoi kyllä mikä valaslaji näkyi milloinkin, mutta muut tiedot sain kaivaa netistä ihan itse. Laivalla oli esillä valasjuliste, josta näki hyvin eri valaiden koot ja niiden nimet eri kielillä, jopa suomeksi. Opas keskusteli vain edessä istuneiden ihmisten kanssa, mikä harmitti minua, kunnes älysin änkeytyä paikalle. Sain katsella oppaan ottamia upeita valokuvia aiemmilta retkiltä ja kyllä vain, sieltä löytyi valaan pyrstökuvakin!

33 kommenttia:

  1. Moikka Riitta!
    Valaita en ole koskaan nähnyt, voin uskoa että sulla oli mahtava elämys olla tuolla retkellä mukana.
    Täällä meilläpäin oli viime kesänä mursu, jolle sitten lopulta kävi ikävästi. Ensin ei ollut uskoa korviaan, kun siitä mediasaa kerrottiin, mutta olihan se lopulta uskottava. Samalla kerrottiin, että myös Norjassa oli etelämpänä oma mursu, jolle sillekin taisi lopulta käydä huonosti.
    Harrastatko kalastusta? Siellä olisi varmaankin siihenkin mahtavat edellytykset ja saalis taattua, ainakin jos eri ohjelmiin, joita töllöstä on tullut, on uskomista.
    Meillä lunta riittää, ehkä vajaa kymmenkunta senttiä maassa ja tälle päivälle ja tulevalle viikolle taisi luvata kymmenestä kahteenkymmeneen senttiin lisää. Hyvä puoli, että ainakin on valkea joulu tiedossa.
    Siellä jo kaamos alkanut, miltä näyttää ja tuntuu? Täällä on ollut aika harmaata, aamulla kun ysin maissa aukaisi rullaverhon, niin tuntui ettei huone valaistunut juuri lainkaan. Ei oo aurinkoa näkynyt viime päivinä täälläkään.
    Mukavaa huomista itsenäisyyspäivää sinne naapurimaahan! :)

    VastaaPoista
  2. Hei Sari!
    Yllätyin itsekin kuinka paljon innostuin valaiden näkemisestä. Ne ovat niin suuria ja uivat sulavasti, onnellisen näköisinä meressä. Ja olenhan nähnyt niitä aiemmin vain television kautta. Lähtisin heti uudestaan, jos rikas nainen oisin.
    Oli se mursu kyllä erikoinen, harvinainen ja surullinenkin tapaus. Luulin aluksi koko uutista vitsiksi.
    En harrasta kalastusta, mutta nautin kovasti Norjassa laajasta ja minulle eksoottisesta kalatarjonnasta erikoisliikkeissä. Asuinpaikkani lähellä Eide Handelissa kävin aluksi vain ihailemassa upeaa kalatiskiä, mutta nyt olen uskaltautunut juttelemaan siellä ja ostamaankin kalaa. Tuore sei on edullista ja hyvää paistettuna. Viimeksi ostin tarjouksessa ollutta tuoretta ruijanpallasta sekä savustettua silliä.
    Eilen osallistuin Pohjoismaiden yhteiseen tapaamiseen, jossa kukin maa tarjoili maistiaisia omasta ruokakulttuuristaan. Islantilaiset maistattivat kuivakalaa snackseina ja neuvoivat lisäämään voita kalachipsin päälle! Olin vähän epäileväinen etukäteen, mutta maistuihan se.
    Tromsan keskustassa olevassa Kystens Husissa kuka tahansa voi poiketa katselemaan isoa akvaariota, jossa uiskentelee Norjassa kasvavia ruokakaloja kuten seitä ja lohia. Sieltä löytyy myös kalaravintola ja kalatiski.
    Nyt huomaan, että voisin kirjoittaa näistä asioista blogitekstin kuvineen!
    Tromsassa odotellaan lunta jo tuskaisesti, jotta lumikenkä- ja hiihtoretket saataisiin toteutettua.
    Kaamos on alkanut ja kestää pari kuukautta. Selkeänä päivänä taivas saattaa värjäytyä kauniisiin pastellisävyihin, mutta pilvisinä päivinä on lonkeronharmaata. Toistaiseksi olen jaksanut hyvin.
    Kiitos ja hyvää itsenäisyyspäivää! Juhlin sitä viikonloppuna paikallisen suomalaisen yhdistyksen järjestämillä päivällisillä.

    VastaaPoista
  3. Moikka Riitta!
    Huomasin, että olin yllä olevassa kirjoituksessa ajatuksissani jo seuraavassa päivässä, sunnuntain sijaan maanantaissa.
    Koulussa oli savupallasta, oisko ollut tuota samaa kalaa? Olen telkussa nähnyt, kun ruijanpallasta Norjassa ja Alaskassa ovat kalastaneet, huiman isoja kaloja. Taisi olla sekä ala- että ylämitta, mitä saa otaa. Saa tehdä työtä, jotta saa veneeseen.
    Turskaa siellä taitaa olla paljon tarjolla? Muistan lapsuudesta, kun Itämerellä oli jokin suolapulssi tai vastaava, jolloin täällä etelän rannikolla sai mm. verkoilla turskaa, oli tosi hyvää paistettuna ja savustettuna.
    Onko sielä niitä valtavia rapuja, oliko ne kuningasrapuja? Jos on, niin oletko maistanut? Olen sanonut, että voisin maistaa, jos joku muu hoitaisi käsittelyn. Ovat tosi iljettävän näköisiä. Olen katsonut jonkin verran sarjaa, jossa Alaskassa niitä pyytävät.
    Meillä on aivan valtavasti lunta, ulkona on satumaisen kaunista, tänään paistoi aurinko jonkin aikaa, edelisestä kerrasta olikin aikaa. Toissapäivänä sanottiin, että kaakon kulmalla ja Enontekiön Näkkälässä on sen hetkiset surimmat kertymät. Täällä on pistety ajankohdan ennätyksiä uusiksi. Keskiviikko-perjantai taisin tehdä jotain kolme neljä tuntia per päivä lumitöitä. Hyvää kuntoliikuntaa, niskat tosin tulivat kipeiksi, mutta kun tänään meni vain tunti, niin nyt on parempi. Ensi viikoksi luvattiin taas 20-30 sentiä lisää lunta, myrskyä ja kovaa pakkasta, että sillee...
    Kuis siellä, joko pääsee hiihtämään tai lumikenkäilemän?

    VastaaPoista
  4. Hei Sari!
    Savupallas, nam ja lurps, on tosiaan ruijanpallasta. Nyt on sillisesongin aika ja ne ovat edullisia. Ostin tuoreita sillifileitä, paistoin pannulla ja herkuttelin luonnon kalan superterveellisillä rasvoilla. Täällä ei oikein arvosteta kassilohta niin kuin Suomessa. Moni arvostelee lohien ruokkimista pelleteillä ahtaissa altaissa ja meren saastumista. Turskaa aion ostaa viimeistään sitten kun sen sesonki alkaa. Kuningasravut eivät oikein kiinnosta minua, eikä niitä ole näyttävästi esilläkään.
    Miksi ihmeessä sitä lunta tupruttaa nyt Suomessa vaikka kuinka, mutta täällä Tromsassa tuskaillaan liian vähäisen lumen kanssa! Minut on palkattu kuitenkin vetämään lumikenkä- ja hiihtoretkiä, höh.

    VastaaPoista
  5. Moikka Riitta!
    Juu, meillä lunta riittää, oisko noin puolisen metriä. Säätiedotuksissa usein sanottu, että sateet painottuvat kaakkoon, avoin Suomenlahti vielä voimistaa sateita, kun rannikolle saapuvat, huh... Toissa yönä taisi hetken olla plussalla ja tarttui puihin, nyt maisema on aika lailla valkoinen. Eilen sai jo puita ja pensaita ravistella, jotteivat katkea. Pitkävartiset kumisaappaat olivatkin sitten täynnä lunta.
    Toinen lumitalvi peräkkäin, viime vuonna lumen tuprutus kaaosmaiseksi alkoi vasta joulun jälkeen, kuinka paljon vielä tänä talvena ehtiikään sataa ja mihin kaiken lumen saa kasattua...
    Viikko jouluun, voisi olettaa, että lunta on maassa, vaikka ensi viikolle ennustavatkin lämpöasteita ja vesisadetta.
    Katselin eilen säätiedotusta, taisi jollekin päivälle sinnekin luvata räntää ja lunta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari!
      Tromsassa tuprutti onneksi lunta muutaman päivän ajan niin, että lumikenkä- ja hiihtoretket saadaan lopultakin toteutettua suunnitellusti. Katselin juuri sääennustetta ja lämpötila näyttää pysyvän muutaman asteen nollan alapuolella. Siis unelmakeli lumiaktiviteetteihin! Tromssan saari on pieni puikulan muotoinen saari, kaksi kilometriä leveä ja kaksitoista kilometriä pitkä, saaren keksikohta koholla. Talvella sulan meren ympäröimällä saarella pakkasta on yleensä maltillisesti, mutta toisaalta jäiset kadut ja ladut voivat vaivata. Tällä hetkellä ladut ovat unelmakunnossa ja osa kaduista on sulia lämmitysjärjestelmän ansiosta. Jalankulkijan on kuitenkin oltava valppaana koko ajan jäisten kohtien varalta ja kaduilla varoitetaan myös katolta mahdollisesti putoavasta lumesta.

      Tänään on vuoden lyhimmän päivän aatto! Kävin hiihtämässä valaistulla ladulla, jossa valaistusta tarvitaan myös keskellä päivää. Hyvää Joulun aikaa ja taikaa!

      Poista
    2. Moikka Riitta!
      Kiitos ja samoin sinulle oikein hyvää Joulua
      sinne kaamoksen keskelle, kohta se päivä jo pitenee!
      Ja paljon onnnea myös! :)
      Oletko jouluna töissä vai vapaalla? Onko siellä (samaan tapaan kuin Ylläksellä) ulkomaalaisten turistien sesonki nyt joulun aikaan vai vasta myöhemmin talvella ja keväällä?
      Onko norjalainen joulu kovin erilainen kuin meilä Suomessa?

      Poista
    3. Hei Sari!
      Täällä kaamos kestää vähän pitempään. Auringon voi nähdä seuraavan kerran vasta tammikuun puolessa välissä ja odottavan aika on pitkä mutta toiveikas. Koen tämän pimeyden väsyttävänä. Nautin aamiaisen joka aamu kirkasvalolampun loisteessa ja saan näin potkua päivään. Ja toki tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan töissä ulkoilla päiväsaikaan. Joillekin nukkuminen tuottaa ongelmia, mutta minä olen nukkunut sikeästi yöni.

      Olin jouluaaton ja ensimmäisen joulupäivän töissä, samoin tulen olemaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Se on ihan ok, mutta sen sijaan petyin kun jouluaattona en päässytkään töistä kotiin bussilla, kun ne eivät enää kulkeneet. Tuli vähän suru puseroon, mutta sain lopulta kyydin kotiin uupuneena. Tunsin oloni niin väsyneeksi, että jaksoin paistaa vain pari kananmunaa ruoaksi ja kävin nukkumaan. Vähän karu jouluaattoilta se oli.

      Töissä joulu ei näkynyt oikeastaan mitenkään. Tromsan joulumatkailu on vaatimatonta ja täällä haikaillaan Suomen Lapin mallin perään. Olen jutellut useiden turistien kanssa, jotka ovat tulleet Tromssaan, koska eivät mahtuneet enää Suomen Lappiin. Kuulema Suomeen matka pitäisi varata vuosi etukäteen.

      Norjalaisesta joulusta tiedän vain vähän, mutta ruokana on kuulema jokin perinteinen lammasruoka. Asuinalueellani taloihin on viritelty yltäkylläisesti valokoristeita ja muuta jouluun liittyvää. Kaamoksen hämäryydessä se näyttää kauniilta ja tuo iloa.

      En osaa sanoa miten matkailusesonki täällä painottuu, katsotaan. Tämä on minun valitsemani seikkailu, jossa on monia värisävyjä. Odotan kovasti päivän valoistumista ja sen tuomaa energiaa.

      Poista
  6. Hei Riitta!
    Hyvää alkanutta vuotta.
    Aika menee kovin nopeasti, joulustakin on jo pari viikkoa. Kohta saa jo ruveta pohtimaan kevään ja kesän reissuja. Keväällä tietysti Kilpparille, mutta josko kesällä Ruotsin puolelle (jäi pari vuotta sitten koronan ja rajoitusten takia haaveeksi)?
    Katselin tuossa vanhojen reissujen kuvia, kesällä tulee kolmekymmentä vuotta siitä, kun olin ensimmäisen kerran vaeltamassa ja missäpä mualla kuin Kilpisjärvellä. Ja jäin koukkuun heti ekalla kerralla, kuinkas muuten.
    Tuntuu hassulta, kun sinä sielä vaan ostat kaupasta seitä ja silliä tuoreena ja paistat niitä. Itse nähnyt seitä vain pakastekala klönttinä ja silliä vain paloina purkissa tai kokonaisena suolattuna.
    Olin itse siinä luulossa, että norskit syövät jouluna sian viirulihaa jotenkin rullatuna ja oisko olut keitettynä, en ole varma. Sun menyt joulu kulosti tosi karulta, eikö teile oppaile olut järjestetty mitään yhteistä hetkeä, ei edes puuroa tai kahvia? :(
    Miten on vuosi lähtenyt käyntiin? Pian se aurinkokin taas tulee sielläkin näkyviin :)

    VastaaPoista
  7. Hei Sari!
    Sun reissusuunnitelmat kuulostavat houkuttelevilta. Olkoon onni myötä retkilläsi. Ajatella, että Kilpisjärvi koukuttaa aina vaan. No ymmärrän kyllä, mutta Ruotsin tunturit ovat käymisen arvoisia myös, ehdottomasti.

    On kyllä ylellistä pystyä ostamaan tuoreena vaikka minkälaista kalaa, kun lähellä sijaitsee kuuluisa ruokakauppa Eidehandel. Ihmiset tulevat pitkänkin matkan päästä sinne ostoksille.

    Olet oikeassa, norskit syövät jouluna kuulema lampaan lisäksi myös possua kahdella tavalla laitettuna. Mun joulu oli karu tosiaan. Suurin osa matkusti perheensä luokse viettämään joulua. Töihin jäi meitä uusia työntekijöitä, eikä joulua huomioitu tosiaan työn puolesta mitenkään.

    Kaksi kuukautta ilman aurinkoa on raskasta aikaa, mutta reilun viikon päästä saatamme nähdä ensimmäiset auringonsäteet. Kuinka odotankaan sitä ja kevätaurinkoa! Olen ollut niin väsynyt, että teen tällä hetkellä vain lyhyitä työpäiviä. Onneksi sain sovittua asiasta ennen kuin väsähdin kokonaan.
    Iloa pitenevien päivien odotteluun!

    VastaaPoista
  8. Moikka Riitta!
    Jokos se aurinko on näyttäytynyt? Toivottavasti!
    Ja tuonut pirteyttä päivään :)
    Täällä tuntuu päivä jo pidentyneen, illalla huomaa, että valoa riittää kauemmin. Nythän sillä ei niinkään ole väliä, kun olen koko ajan kotona, mutta töissä ollessa toivoi aina, että iltaisin töiden jälkeen olisi edes hetken valoa, saisi olla valoisaan aikaan ulkona. Siksi en pidäkään ajatuksesta, että kellon kesä- ja talviajan kääntelystä luovuttaisiin niin, että jäätäisiin kokonaan talviaikaan, jolloin syksyisin illat pimenisivät jo kovin varhain. Aamuisin en niinkään valosta pidä, häiritsee nukkumista, vaikka pimennysverho onkin.
    Hyvää talven jatkoa, voi hyvin!

    PS. huomasin, että kun kirjoitin aiemman vistin toisella koneella, niin sen näppiksellä kirjoitettaessa jää aina toinen kirjain pois, siis jos kaksi samaa kirjainta peräkkäin, olen törmännyt samaan ongelmaan aiemminkin, ehkä kirjoitan liian nopeasti, en tiedä...

    VastaaPoista
  9. Hei Sari!
    Nyt alkaa päivät pidentyä hitaasti, mutta varmasti. Tromsassa on kestänyt pitkään myrskyinen ja sateinen kausi, mikä myös imi voimiani. Lepään paljon. Opettelen myös nauttimaan maisemista ilman suuria fyysisiä ponnisteluja. Aurinko tuo energisyyttä mukanaan, luotan siihen. Ja sukset odottavat huollettuina valmiina keväthangille.
    Voi hyvin!

    VastaaPoista
  10. Moikka Riitta!
    Katselin näitä sun vanhoja juttuja uudelleen ja upeita maisemakuvia, oletko jo turtunut niihin vai jaksavatko maisemat vielä sykähdyttää, kun olet jo useamman kuukauden siellä ollut? Jokos puhut norskien kieltä? Oletko viihtynyt vai onko tullut kaipuu Ylläkselle takaisin?
    Kirjoitit aiemmin hienosta kalatiskistä ja tarjonnasta. Onko kala sun mielestä siellä kallista? Tuntuu, että Suomessa kaikki kala on kallista ja tällä hetkellä tosi kallista, jopa Norjasta tuotu lohi, joka jokin aika sitten oli jopa edullista. Pari viikkoa sitten oli alennuksessa (30% alea, kun oli pari päivää käytöaikaa jäljellä) savupallasta, normaali kilohinta taisi olla 37,90€ joten ei oikein oo köyhän ihmisen ruokaa tuolla hinnalla, alenuksen jälkeenkin vielä aika tyyristä syötävää.
    Kesällä tulee jonkin verran ongittua, muuten en itse kalasta. Pilkille voisin hyvällä ja kauniila ilmalla lähteä, jos ois kaveri, jolla olis kaira ja opastaisi sen käyttöä. Niin ja sellainen jää meressä, että sine uskaltaisi mennä.

    VastaaPoista
  11. Hei Sari!
    Onpas nyt ollut töitä paljon ja lunta tuprutellut päivästä toiseen. Siis lumitöitä aamulla, sitten työpäivä lumessa lumikenkäillen tai hiihtäen ja sitten kotiin palatessa taas lumitöiden kimppuun. Yritän tässä selitellä hidasta vastaamistani...
    Vasta maaliskuussa alkoi kunnollinen talvi! Nämä kauniit maisemat lumoavat minut yhä ja nyt tuntuu, että aikaa on liian vähän omiin retkiin. Olisi niin monta kivaa kohdetta ja kohta työt loppuvat. Uskallan jo puhella jonkin verran norjaksi, tai siis ruotsiahan minun suustani ulos tulee, mutta hyvällä tahdolla norjalaiset ymmärtävät sitä.

    Talvi on ollut aika rankka ja aukaissut silmiäni. Suurimman osan kaudesta vesisade on tehnyt retkistä ankeita opastaa ja pimeä kausi on ollut varsin pitkä ja väsyttävä. Paikalliset sanovat, että tämä on ollut säiden puolesta huonoin talvi ikinä. Joten kysymykseesi kaipuusta takaisin Ylläkselle vastaan, että kyllä tunnen sitä. Toki olen myös viihtynyt. Työkaverit ja paikalliset ihmiset ovat mukavia, maisemat hyvällä säällä huikeita. Tällä hetkellä lumen syvyys on virallisesti 1,30 m. Lumipenkat kohoavat korkealle!
    Kalan hinta riippuu käsittääkseni sesongista ja säästä. Joulu-tammikuussa hämmästelin edullista hintaa, mutta nyt hinnat ovat nousseet. Myrskyaikoina tuoretta villiä kalaa ei ollut tarjolla, kun alukset eivät päässeet vesille turvallisesti, vain kassilohta. Saa nähdä maistuuko Suomessa taas Norjan kassilohi. Savupallas on minunkin herkkua, mutta en oikein raaski ostaa sitä.
    Voi hyvin!

    VastaaPoista
  12. Moikka Riitta!
    Meillä oli jo hetken kevään tuntua ilmassa, tiet ja pyörätiet olivat jo sulat, paikoitellen oli vielä hieman loskaa. Muutama töyhtöhyyppä pellolla, kiuru pellon ylä laulelemassa ja sepelkyyhkykin jo lauleli. Aurinkoisia ja keväisiä päiviä, riemua. :)
    MUTTA eilen alkoi muutos :(, tuli lisää lunta, joka vielä käytäviltä päivän aikana suli pois. Viime yönä sitten alkoi pyryttää oikein kunnolla ja jatkuu yhä. Tänään oli tuota sinullekin tuttua hommaa eli aamulla lumitöitä muutaman tunnin ajan ja päivä siinä välissä muuta puuhaa ja illalla pari tuntia lumitöitä, alkaa kävely jo jaloissa tuntua. No, eipä tarvii muuta liikuntaa harrastaa, eipä kyllä ehtisikään.
    Mitäs siellä, onko jo kevättä ilmassa? Ootko vielä pitkään Tromsassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari!
      Viimeiset työpäivät ovat menossa ja ulkoilusää kauneimmillaan, mutta minä toivun kotona koronasta. Juuri nyt, kun olisi unelmasää niin töissä oppaana kuin omilla retkillä vapaapäivinä! Joka tapauksessa, huhtikuun alusta siirryn Kilpisjärvelle.
      Voimia lumitöihin! Kevät keikkuen tulevi...

      Poista
  13. Moikka Riitta!
    Voih ja pikaista paranemista.
    Mähän luulin, että oot koko kevään Tromsassa.
    Jokos oot Kilpparilla? Sultahan mä sit saan kelitietoja ihan paikanpäältä :) Reilun parin viikon päästä meidän pitäisi olla siellä maastossa. Toukokuun alussa menen (reilun kolmen vuoden jälkeen) töihin viideksi kuukaudeksi. Muutosta siis edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari!
      Nyt alan kuntoutua koronasta. Jaksoin jo hiihtää Kilpisjärven kylältä Saanajärvelle makkaran paistoon. Säät ovat kauneimmillaan, hanki kantaa tunturissa. Kyllä teidän kelpaa lähteä hiihtovaellukselle! Onnea ja iloa reissuun, kokeneille konkareille. Ja onnittelut tulevasta työrupeamasta!

      Poista
  14. Moikka Riitta!
    Kiitos, pian tullaan :)
    Ja juu, siellä on ollut upeita ilmoja, nyt taitaa muuttua?
    Foreca ennustaa sään muuttuvan huonompaan suuntaan, saas nähdä. Mahtaako hanki enää kantaa? No, lupasi kyllä sateen jälkeen pakastuvaa.
    Ehä sit taas kantaa paremmin.
    Vieläkö oot Kilpparilla?

    VastaaPoista
  15. Hei Sari!
    Toivotaan, että hanki kantaa tunturissa. Se helpottaa kulkemista ratkaisevasti. Olen vielä Kilpparilla vähän aikaa. Hyvää reissua!

    VastaaPoista
  16. Moikka Riitta!
    Onpas siitä jo kauan, kun edellisen kerran sulle kirjoitin, niin se vaan aika vierii.
    Mitä kuuluu? Ootko jo täällä etelän saaristossa, vanhassa tutussa paikassa? Kenties suppailemassa?
    Onko hienoja kuvia luvassa?
    Oltiin tosiaankin 18.-29.4. Kilpparilla. Sää oli vaihtelevaa, ensin oli aika huono hankikanto, mutta sen jälkeen kantoi mahtavasti, kunnes taas huononi loppua kohden. Kotoa aamuyöllä lähtö ja yöpyminen Tsahkaljärvellä, josta seuraavat yöpymiset Jollanoaivi - (Kurrurankurun läpi) Siedjonjärvi - Jogasjärvi x 2 (päiväretki mm. Toskaljärvelle) - Valtijoki - Poroharju - Rommaeno - Vartsajoki - Aillahaslahku -Tsahkaljoki ja aamusella lähtö kotiin, jossa myöhään illalla. On se vaan niin kovin kaukana tuo Kilppari.
    Mulla oli reissun jälkeen kaksi päivää vapaata ja seitten menin reilun kolmen vuoden jälkeen töihin.
    Eli olen ollut jo reilun kuukauden kausityöntekijänä hautausmaalla, ollaan mm. haravoitu, valmisteltu kukkapenkkejä, istutettu kukkasia ja nyt on ollut ahkeraa kastelua. Nimittäin täällä ei ole satanut kunnolla ainakaan kuukauteen, maa on äärimmäisen kuivaa, eikä multa meinaa kastua millään, huh..
    Onhan tuo työ fyysisesti aika rankkaa, mutta samalla mukavaa, kun saa olla kaiket päivät ulkona :)
    Mukavaa kesän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä vietän omaa aikaa luonnossa ilman työhaasteita. Haluan nukkua paljon ulkona ja rakastua luontoon uudestaan. Tällä hetkellä olen Etelä-Suomessa, mutta pian suuntaan pohjoiseen. Ehkä toteutan pitkäaikaisen haaveen Lofoottien retkestä!
      Onnittelut työstä, se kuulostaa sellaiselta josta minäkin saattaisin pitää. Hyvää kesää!

      Poista
  17. Moikka taas, oletko nähnyt sen valaan? Sanottiin telkussa, että oli Kökarin lähellä.

    VastaaPoista
  18. Moikka Riitta!
    Mitä kuuluu, oothan vielä hengissä, kun ei oo mitään kuulunut piiiitkäääään aikaan? Mitä olet puuhaillut, lomaillessa?
    Oltiin elokuun alkupuolella Abiskossa, reissu meni muuten ihan ok, mutta toiseksi vikana päivänä onnistuin ikäväkseni kaatumaan, en kävellessä, vaan valokuvaa ottaessa astuin askeleen taaksepäin... sen jälkeen vasen käsi kipeä, vaelsin kyllä seuraavana päivänä kuutisentoista kilsaa autolle, isäntä auttoi rinkan selkään ja pois. Autossa matkustin loppupäivän ja seuraavan päivän kotiin. Maastossa laitoimme ideaalisiteen, kotona otin pois, käsi turvoksissa. Seuraavana päivänä sairaalaan, kuvaukset, leikkaus ja viiteen viikkoon ei nyt sit saa kuormittaa, nyt reilu kaks viikkoa mennyt, että sillee... kyllä raivostuttaa, kun olin niin tyhmä :(
    Mutta minkäs teet, nyt on vain maltettava olla tekemättä mitään, onneksi sentään oon oikeakätinen.
    Toivottavasti sulle kuuluu parempaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari!
      Voi harmi sun käden satuttamista! Vahinkoja sattuu, niin ikävää kuin se onkin ja sitten ei auta kuin parannella. Toivottavasti toivut pian!
      Mulla on ollut kaikkien aikojen upein kesä. Olen luontoretkeillyt paljon Suomessa, Norjassa Lofooteilla ja siinä matkalla vähän Abiskon nurkillakin. Teltta- ja riippumattoöitä, patikointia, suppailua ja luonnon kauneuden ihmettelyä. Olen elänyt kuin Nuuska Muikkunen, kulkenut omaan tahtiin. Tavannut ystäviä ja sitten taas jatkanut matkaa. Tavoitteena oli rakastua uudelleen luontoon ja se on hitto vie toteutunut. Elämäni kesä!
      Nyt kuitenkin syksy saa ja olen katsellut talveksi opastöitä Ylläkseltä. Niiden alkuun on vielä aikaa, katsotaan löytyykö jotakin sitä ennen.
      Pikaista paranemista Sari!

      Poista
  19. Moikka Riitta!
    Mukavaa kuulla, että sulla on ollut upea kesä.
    Olisi kiva kuulla (tai siis lukea) enemmänkin sun "elämäsi kesästä" :)
    Meillä oli siellä reissussa yhtenä iltana kova ukonilma, laavuteltta lähti jopa irti maasta ja lensi joen rantaan (oltiin itse isosa teltassa), onneksi jäi narusta kivikkoon kiinni, sai etsiä vaajoja pitkin matkaa, johon olivat lentäneet.
    Ja ei se vielä mitään, seuraavana aamuna oli eritäin kova myrsky tuuli, sai vartalolla tukea telttaa sisältä,yksi kaari meni absidin puolelta poikki. Teltta kasaan, ensin kaaret pois ja sitten vasta vaajat, olipa unkeellisesti purettu. Matkaan ja vasta vähän alempana laksosa amupalalle.
    Eipä ole ennen oltu noin kovasa myrskyssä. Olisko olut saman myrskyn jäänteitä, joka Suomesakin myrskysi ja etelämpänä Ruotsissa?
    Etkö menekkään oppaksi Tromssaan ensi talveksi? Eikö ollutkan mukava paikka? Omassa maasa parempoi olla? :)
    Oletko käynyt Kilpparilla? Tuleekohan kaunis ruska?

    VastaaPoista
  20. Hei Sari!
    Jopas ootte olleet myrskyn kourissa silloin reissullanne! Onneksi selvisitte neuvokkuutenne ansiosta!
    En ole menossa Tromssaan ensi talveksi töihin. Siellä meren keskellä satoi vettä monta kuukautta ja oli todella pimeää. Siinä sitten raavittiin jotenkin kasaan lumikenkä- ja hiihtotunteja sohjossa ja jäässä. Tosin maaliskuussa lunta satoi ja satoi aina vaan ja lopulta se aurinkokin näyttäytyi. Silloin oli upeaa!

    Nyt suuntaan tutulle alueelle Ylläkselle, mutta uuteen paikkaan minulle. Pohdinnassa on pari houkuttelevaa vaihtoehtoa. Ehkä on henkisesti helpompi olla kotimaassa. Se kokemus ulkomaalaisena olosta Norjassa avasi silmiäni.

    Kävin Kilpparilla ennen ruskaa lyhyen reissun lähinnä auttelemassa ystävääni ja toki vähän retkeilemässäkin. Nyt olen nähnyt sieltä aika värikkäitä ruskakuvia. Hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
  21. Moikka Riitta!
    Mitä kuuluu? Ootko vielä kotona vai jo Ylläksellä töissä? Siellä pohjoisempana taitaa jo olla aika paljon lunta? Ootkos jo hiihtänyt?
    Viime viikkoina on ollut todella kylmää, tuntuu että syksyn lämpö loppui kuin leikaten ja alkoi hyytävä kylmyys.
    Meillä on vielä puissa lehtiä, viime yön aikana satoi räntälumi kerros, nyt sen seassa on mm. vaahteran ja omenapuun lehtiä, todella sotkuista :(
    Jospa pian sulaisi pois ja pääsisi taas ulkohommiin, ennen oikean talven tuloa.
    Olen pikku hiljaa tehnyt hommia ja samalla kättä kuntouttanut, nyt alkaa pikku hiljaa jo sujumaan paremmin, aluksi oli aika vaikeaa, toki vieläkin kipeytyy iltaa kohti.
    Hyvää syksy-talven jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari!
      Lapissa on jo hyvin talvista. Harvinaisena herkkuna pääsin retkiluistelemaan teräsjäällä Rovaniemen korkeudella. Ai että se on kivaa! Olen myös hiihdellyt golfkentällä, missä tuntuu kuin hiihtelisi keväthangilla. Kova hanki alla ja pieni kerros pehmeää lunta päällä.
      Aika pian lähden Ylläkselle talveksi oppaan töihin, tällä kertaa minulle uuteen firmaan.
      Kylmään totuttelu tuntuu minullakin vievän aikaa. Ostin jopa untuvahousut ja olen jo nyt käyttänyt niitä. Kuinkahan tarkenen paukkupakkasilla?
      Voi hyvin!

      Poista
  22. Hei Riitta!
    Mitä kuuluu? Ootkos "tonttuilemassa" Ylläksellä vai pelkästään oppaana? Miten menee, onko olut kiirettä? Enemmänkin ulkolaisia joulu turisteja, muutaman tunin pikapyrähdyksellä, koettava kaikki mahdollinen parissa kolmessa tunnissa.
    Täällä etelässä talvi tuli jo marraskuun alussa, lunta ja lumitöitä on piisannut, huh... kohta taas lähdettävä lunta lykkimään ja sitten saunaan.
    Oikein mukavaa Joulua ja onnea syntymäpäivän johdosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari!
      Kiitos ja hyvää Uutta Vuotta! Nyt on kauden tonttutyöt takana, ihan kivaa oli. Asiakkaat viipyivät onneksi useamman päivän. Pääsen jatkossa keskittymään lumikenkäretkiin ja hiihdon alkeistunteihin. Tykkään tehdä töitä runsaslumisella Ylläksellä ja uudessa työpaikassa. Kaikki on siis hyvin. Voimia lumen lykkäämiseen ja kaikkeen muuhunkin!

      Poista
  23. Hei Riitta!
    Kiitos ja samoin sinulle hyvää tulevaa vuotta!
    Mukava kuulla, että sinulla on kaikki hyvin. Olet vain viettänyt niin hiljaiseloa, että piti alkaa kuulumisia kyselemään :). Olen monta kertaa käynyt katsomassa, että "onkohan Riitta kirjoittanut jotain tai laittanut hienoja kuvia kesäretkiltään tai Ylläkseltä..."
    Viittasin tuohon kaikki heti ja nopeasti turismiin, kun uutisissa oli juttu turisteista, jotka viipyivät kolme tuntia Suomessa, jonka aikana piti olla hiihtoa, pororekiajelua, mootorikelkkailua, joulupukin tapaaminen ym. ym. Kuulosti hengästyttävältä. Olivat lähteneet kotoa edelisenä aamuyönä ja olivat väsyneitä, nauti siinä sitten.
    Mulla meni loppu kesä ja alku syksy mönkään käden takia ja loppu syksy muuten vain kiireiden takia, sienestäminenkin jäi hunningolle, ehkä ensi vuonna.
    Mä tykkään lumesta, kun menen Kilpparille, mutta kotona en siitä niinkään välitä, jouluna saisi olla maa valkea, mutta muuten sula maa on mukavampaa. Entii paremmin esim. pitkille kävelyille. Mutta ilmoille ei mitään voi ja niden mukaan on elettävä.
    Pitäisi vielä loppuvuoden aikana tehdä ainakin kaksi työhakemusta, jotta tulee velvoitteet täytettyä, tuttua sinullekin kesän ajalta, eikös vaan?

    VastaaPoista